Säästöpuut

Haapa on metsiemme tärkein puulaji niin monimuotoisuuden kuin kolopesijöidenkin kannalta. Tikan tai palokärjen kaivertamissa koloissa voi puun elinkaaren aikana syntyä satoja nisäkäs- ja lintupesueita. 

Haavassa viihtyvistä lintulajeista tutuimpia ovat muun muassa tikat, haukat, pöllöt ja monet pienemmät linnut, kuten tiainen ja kirjosieppo. Nisäkkäistä esimerkiksi liito-orava ja näätä käyttävät haapaa pesäpuunaan. Nisäkkäiden ja lintujen lisäksi haapa elättää lukuisia perhos- ja kovakuoriaislajeja, sammalista, käävistä, jäkälistä ja sienistä puhumattakaan. Haavan seuralaiseliöstöön onkin arvioitu kuuluvan jopa noin tuhat lajia. 

Haavan suuren suosion salaisuus on sen rakenteessa. Sen runko on pehmeä ja vähemmän hapan kuin valtapuilla kuusella, männyllä tai koivulla. Varsinkin vanhan haavan runko on uurteinen ja helposti halkeileva, joten siinä on paljon kiinnittymiskohtia itiöiden avulla leviäville kääville ja sammalille. Nuoremman haavan ravinteikas kuori on taas monen nisäkkään tärkeää talviravintoa. Kalkkipitoisista lehdistä syntyvä karike ylläpitää suurta lajikirjoa ja siksi esimerkiksi monet kotilolajit hakeutuvat haavan suojiin. Kaiken tämän lisäksi haapa onttoutuu varttuneessa iässä, kuollen kituuttamalla. Tällä tavoin haapa tarjoaa vielä viimeisenä palveluksenaan pesäpaikkoja lahopuuta hyödyntäville lajeille. 

Suomessa haapaa on puuston tilavuudesta noin kaksi prosenttia ja haapavaltaisia metsiä puolisen prosenttia. Moi Metsässä haapaa on noin kolme prosenttia metsien pinta-alasta. 

Suojelemme ostamasi järeän haapapuun luonnollisen elinkaarensa loppuun saakka. Tilausvahvistuksen jälkeen saat sähköpostiisi Moi Metsän kunniakirjan ja kuvan säästämästäsi puusta.